Kesän muistoja... ja hyvää laivasuklaata!

Meitä "syksyn lapsia" on nyt hemmoteltu täydellisillä syyspäivillä: aamuisin on pientä pakkasta, aurinko paistaa koko päivän sinisellä taivaalla ja ruskan värit hehkuvat vielä puissa. Iltaisin voi jo laittaa sohvapöydälle pari pientä tuikkukynttilää ja ehkä yhden lyhdynkin ulos? Myös minä poltan nykyään kynttilöitä jo syksyllä, vaikka aikaisemmin olin vahvasti sitä mieltä, että kynttilät kuuluvat vain joulukuuhun! Niin se ihminen vanhetessaan muuttuu ja muutaman päivän päästä muutun taas vähän enemmän...

Syksyllä on hyvä hetki muistella kesän parhaita hetkiä ja samalla nautiskella eiliseltä syyslomaristeilyltä ostettua suklaata. Vaikka alku- ja keskikesä eivät olleet kovin lupaavia, elokuu kuitenkin pelasti paljon ja päästiin nauttimaan kesästä!

Elokuiset rapujuhlat, jotka muuttuivat loppuillasta espanjalaiseksi
tapas-illaksi. Ei ollut nopea juttu tehdä pöytä täyteen erilaisia
tapaslajeja, mutta idea oli kiva ja tykätty,
 ehkä otetaan joskus vielä uusiksi! 

Rapujuhlien kattaus saunatuvassa.
Oma paikka etsittiin lasten eläinmuistipelin korteilla:
jokaisella paikalla oli kortti valmiina ja arvontakulhosta nostamalla
 sai oman korttinsa, jonka pari piti löytää pöydästä. 
Kaverit yhteen ja ärreet kinkerit pystyyn, kivaa oli!

Elokuu ja kesäloma, melkein kaikki kauniit päivät
tuli vietettyä vesillä. Tutuksi tulivat Siuron Koskibaarin
pizzat, Ellivuoren lounas ja Vammalan Laiturikahvilan annokset.

Rakastan pionin kukkia, kaikkia sävyjä ja lajikkeita, yksin tai yhdessä.

Kesän tee-se-itse -projekti:
rapsuttelin vanhan ikkunakehyksen, tästä taitaa
tulla jotain pientä kivaa vaikka joulusisustukseen...

Trikookuteista solmittu amppeli.
 Tällä idealla voi helposti toteuttaa monenlaista,
kun vaihtaa värejä, kudepätkien pituuksia ja
solmujen etäisyyksiä.